AMANDA IMAGESSA

helmikuu 22, 2008

image.jpg

Helmikuun Imagessa on sivun juttu Amanda Vähämäestä.

”Kun piirrät tiilitalon, piirrä jokainen tiili erikseen.”

Myös kyseinen lehti on alennusmyynnissä ja sen voi lunastaa kaupan hyllyltä kotiinsa 3,9 euron hintaan. Ilmeisesti aikauslehdet joissa on juttua Daada-artistista tai kirjasta, oletetaan menevän kaupaksi vain puoleen hintaan.

Muistakaa Amandan haastattelu YleX:ltä huomenna lauantaina kello 15.15!!!

Mainokset

TULEVA SUURUUS

helmikuu 18, 2008

ylex.jpg

YleX:n viikonlopussa lauantaina 23.2.2008 kello 15.15 on Jenny Lehtisen vieraana Amanda Vähämäki.

”Showssa kyläilee joka lauantai tuoreita tuttavuuksia ja tulevia suuruuksia klo 15.15.”

yleX

sarjainfo.jpg

Lähes uunituoreesta viime vuoden toiseksi viimeisestä Sarjainfon numerosta löytyy Ville Hännisen kirjoittama aukeaman mittainen Amanda Vähämäen haastattelu sekä Otto Sinisalon arvio Yvan Alagben Keltaisista neekereistä.

AMANDA VÄHÄMÄEN HAASTATTELU

marraskuu 21, 2007

amandavahamaki.jpg

Daadan sivuille on artikkelit osioon lisätty Amanda Vähämäen haastattelu.

http://www.daadabooks.com/daada/2005/articles/?item=artikkeli&nimi=amanda&page=1&kuva=1

ETLARI PROVOSOI?

lokakuu 20, 2007

17.10.2007 Etelä-Suomen Sanomissa oli näyttävä arvostelu Amanda Vähämäen Pullapelto-albumista. Kiitos näkyvyydestä ja mielenkiintoisesta arviosta lehdelle! En muista koska olisin yhtä innokkaasti ahminut sarjakuva-arvostelua (ja sisäisesti nauranut kippurassa) ja ollut yhtä hämmentynyt. Onko tämä vitsi? Tahallinen provokaatio? Toimittaja tarjosi useita kuolemattomia helmiä painetussa muodossa. Jos Pullapellosta joskus otetaan uusintapainos, houkutus käyttää lehden tekstiä takakannessa on valtava.

”Taidesarjakuva tuntuu yleisesti olevan suttuista ja niin on myös Pullapelto.”

”…epämääräisen kuosin takaa paljastuu surrealistinen tarina…”

”… kuuluuko taidesarjakuvan olla aina viimeistelemätöntä?”

Arvostelu ei ole niin negatiivinen kuin esimerkkini antavat ymmärtää vaan päinvastoin. Arvion kirjoittaja näkee Amandan lahjakkuuden ja kehuu kirjaa mutta onnistuu käyttämään puolet arviolle suodusta tilasta pohtimalla aivan epäolennaisia asioita mm. ihmettelemällä ja kommentoimalla päähenkilön sukupuolta. Päähenkilö on tyttö. Näyttää pojalta mutta on tyttö. Tänä päivänä poikamainen tyttö ei käsittääkseni ole enää ihan vieras ilmiö. On myös olemassa poikia jotka näyttävät tytöiltä. Lähes kolmasosan arviosta kirjoittaja pohtii miten Pullapelto liittyy Liisan seikkailuihin ihmemaassa. Ei se liity mitenkään muuten kuin, että molemmat tarinat sijoittuvat jonkinlaiseen unimaailmaan. Ranskalais-belgialaisen kustantamon Fremokin Experience Alice -projekti on polkaistu käyntiin Pullapellon italialaisen ensijulkaisun jälkeen. Experience Alice -nimikkeen alla olevat työt eivät ole suoraan liitoksissa Carrollin kuuluisaan teokseen. Experience Alice on kirjasarjan nimi ja sen alla on julkaistu tietyn henkisiä teoksia.

Asiantuntemattomuutensa (välinpitämättömyytensä) kirjoittaja paljastaa viimeistään lopussa ilmoittamalla taidesarjakuvan olevan aina viimeistelemätöntä. Terveisiä Chris Warelle, Killoferille, Jim Woodringille, Matti Hagelbergille, Hans Nissenille, Yuichi Yokoyamalle, Petteri Tikkaselle, Charles Burnsille, Junko Mizunolle, Jiro Taniguchille, Richard McGuirelle ja sadoille muille. Teidän sarjoja ei enää luokitella taidesarjakuviksi. Ne eivät näytä tarpeeksi sotkuilta. Useat abstraktit taiteilijat kuitenkin mielletään edelleen taiteilijoiksi vaikka heidän teokset saattavat olla konemaisen selkeitä ja siistejä. Myös Hieronymus Bosch lasketaan edelleen taiteilijaksi vaikka hänen teokset ovat superhuoliteltuja kuten monien hänen aikalaistensa teokset.

Kruunuksi toimittaja kertoo Pullapelto kirjassa olevan 31 sivua. Voisi kuvitella ammatikseen lehteä tekevän ymmärtävän ettei kirjassa tahi lehdessä voi olla paritonta sivumäärää. Mitenkään. Tässä todellisuudessa. Pullapellossa on 62 sivua.

Mutta… kirjoittaja onnistuu osumaan johonkin ja antamaan ajattelemisen aihetta. Siitä mikä on viimeisteltyä ja hyvin piirrettyä voisi keskustella enemmänkin. Joillekin Marvelin jäykät supersankarisarjakuvat edustavat viimeistellyn taideteoksen ylintä huippua. Toisille Katja Tukiaisen piirustukset ja maalaukset ovat täydellisiä. Entä kuinka viimeistelemättömiä ovat vaikkapa Vincent Van Goghin maalaukset tai Monetin lummelampi-aiheiset sotkut? Etelä-Suomen Sanomien teksti antaa yksioikoisen kuvan taidesarjakuvasta. Samoin perustein voisi luokitella Stephen Hawkingsin kuolaavaksi jälkeenjääneeksi vammaiseksi. Taidetta ei määritellä sen ulkoasun vaan kokonaisuuden mukaan.

MAAILMAN LOPPU

lokakuu 12, 2007

amanda.jpg

Amanda Vähämäki esittelee piirustuksiaan kuluneen vuoden ajalta Kokkolassa galleria Visussa. Näyttely kantaa nimeä Maailman loppu ja on esillä 6.-28.10.2007. Gallerian tarkka osoite on Pormestarinkatu 2, Kokkola. Galleria Visu tarjoaa harvinaisen hyvän tekosyyn lähteä matkaan, nähdä Kokkola ja tietysti Amandan näyttely.