KELTAISET NEEKERIT HAMPAISSA

joulukuu 12, 2008

Yvan Alagbén Keltaiset neekerit saa kritiikkiä edelleen mielenkiintoisessa Limingan sarjakuvalinjan opiskelijoiden arvostelublogissa.

Kvaakissa keskustelu Daadan julkaisutoinnan loppumisesta on alkanut uudelleen ylläpidon katkaistua alkuperäisen säikeen ja kirjoittelu rönsyilee viihdyttävästi. Kannattaa seurata.

Mainokset

sarjainfo.jpg

Lähes uunituoreesta viime vuoden toiseksi viimeisestä Sarjainfon numerosta löytyy Ville Hännisen kirjoittama aukeaman mittainen Amanda Vähämäen haastattelu sekä Otto Sinisalon arvio Yvan Alagben Keltaisista neekereistä.

NEEKERIT ON HYVÄ

tammikuu 5, 2008

2004 Mark David Nevins, Bart Beaty ja Paul Gravett listasivat 20 parasta eurooppalaista sarjakuvaa jota et ole lukenut. Näistä kaksi on mahdollista lukea suomeksi. Barun Auringon valtatie ja Yvan Alagben Keltaiset neekerit.
http://www.indyworld.com/indy/summer_2004/european_gns/index.html

Kvaak sarjakuvaportaalista löytyy arvio Yvan Alagben Keltaisista neekereistä.

http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=979

NEEKERIT YLELLÄ

marraskuu 22, 2007

Daadan syksyn uutuudesta Keltaisista neekereistä ja Huuda Huudan Apinatarhasta on ollut jo tovin ajan Ylen sivuilla Janne Kauppilan kirjoittama juttu.

http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=262332&search=daada

Hesarin sivuilta löytyy Heikki Jokisen kirjoittama arvioi Keltaisista neekereistä.

http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Vahvoja+kuvia+marginaalista/HS20070913SI1KU01qxc

SIIRTOMAAN HAAMU

lokakuu 12, 2007

haamu4.jpghaamu1.jpg
haamu2.jpg
haamu3.jpg

Yvan Alagbén oli siis tarkoitus tulla ennen Helsingin festareita tekemään työpaja Taideteollisella korkeakoululla. Toisin kuitenkin kävi. Kuten aiemmin kerrottiin, Alagbén paperit varastettiin matkalla Brysseliin ja koko Suomen matka näytti peruuntuvan. Aika ei ollut suurin ongelma vaan Ranskan byrokratia jonka rattaat pyörivät mustan miehen kohdalla tuskallisen hitaasti. Alagbé pääsi kuitenkin Helsinkiin, vaikkakin tulo vaihtui maanantain puolesta päivästä lauantain aamu-yöhön.

Alagbén paperit varastettiin edellisen viikon perjantaina. Seuraavana päivänä Brysselissä luvattiin Alagbélle uudet paperit maanantaiksi mutta maanantaina hänet passitettiin takaisin Pariisiin hakemaan paikallisilta viranomaisilta uusia papereita. Kotona ei netti toiminut, kännykästä loppui akku ja akkulaturi jäi Brysseliin. Alivuokralainen eivätkä naapurit olleet kotona. Hän ei saanut yhteyttä kehenkään. Raskaitten kuulusteluiden jälkeen rahaton Alagbé sai olla tyytyväinen, että hän sai kulkea kaupungilla vapaana eikä häntä karkotettu Afrikkaan. Alagbé on syntynyt Pariisissa mutta hänellä ei ollut jäljellä minkäänlaisia dokumentteja mitkä olisivat todistaneet hänet Ranskan kansalaiseksi. Pariisissa on ”miljoona” laitonta afrikkalaista maahanmuuttajaa.

Samaan aikaan Taideteollisessa korkeakoulussa aloitettiin työpaja ”Siirtomaan haamu”, joka on Alagbén uusin projekti. Daadan Marko Turunen paikkasi Alagbéa työpajan nokkamiehenä. Hankaluutena oli se, että Alagbé oli ainoa henkilö joka tiesi mistä projektissa oli kyse. Hän sai lähetettyä oppilaille ohjeistukseksi runon sähköpostitse mutta se ei valottanut tilannetta suurestikaan. Siirtomaan haamu työpajasta oli tarkoitus rakentua myös Alagbén festivaalinäyttely. Siirtomaan haamu olisi levittäytynyt ympäri Helsinkiä. Alagbén poissaolo kuitenkin vei projektilta terävimmän terän, eikä näyttelymateriaalia saatu tehtyä ennalta suunniteltua määrää. Hetken jopa näytti, että näyttelyä ei edes tule, vaan se jää kirjaimellisesti haamunäyttelyksi. Kun Alagbén omaa osuutta näyttelystä siirrettiin muistitikulta koneelle, kaatuivat kaikki koulun koneet. Epäonni tuntui tarttuvan. Aiemmin samana aamuna poliisit olivat hinanneet vara-Alagbén, Turusen auton pääkaupunkiseudun lukuisista urheilukentistä yhden parkkialueelle ja jättäneet tuulilasiin muhkean reilun sadan euron sakkolapun. Tilanne tuntui toivottomalta. Kaikki hävisivät rahaa, festivaalivieras ei päässyt paikalle ja näyttelyn kasaan saaminen näytti epätodennäköiseltä. Muutama neuvokas oppilas sai kuitenkin jotenkin ihmeellisesti keploteltua tiedostot ulos koneelta. Lopulta kasassa ei ollut kuin muutama printti mutta kaiken tapahtuneen jälkeen sekin tuntui suurelta saavutukselta ja oli joka tapauksessa tyhjää parempi. Siirtomaan haamu -näyttely oli todellisuutta. Samaan aikaan tuli myös Alagbélta viesti. Hän pääsee matkaan. Onni näytti kääntyvän. Ei ihan. Alagbén kirjan Keltaiset neekerit painoksesta kaksi kolmasosaa jouduttiin palauttamaan painoon ja painamaan uudestaan. Alagbé vieraili Turusen luona Lahdessa festivaalien jälkeen ja pesi pyykkiä. Pesukone meni rikki ja Alagbé joutui matkustamaan seuraavaan kohteeseen, Madridiin märissä vaatteissa. Matkalla lentokentälle Turusen Citroenin tuulilasin pyyhin meni epäkuntoon mutta korjautui itsestään paluumatkalla. Alagbé ei ollut enää maassa.

Tämän tekstin yllä on kuvia Siirtomaan haamu -näyttelystä. Kiireessä Alagbé vei mukanaan myös Turusen kopiot näyttelymateriaalista joten nuo muutamat kuvat ovat ainoat Daadan hallussa olevat dokumentit työpajan tuloksista. Nauttikaa.

Kun Alagbén Suomen vierailun toteutuminen ei enää näyttänyt mahdolliselta, mies sai uuden passin ja pääsi lennolle Suomeen ja astui Suomen maaperälle varhain lauantai aamuna.